9.4.2021

Helvetinjärven kansallispuisto: Helvetistä itään -reitti

Tiivistelmä

(Jos kärsivällisyytesi on yhtä lyhyt kuin allekirjoittaneella, omasta googlailustani ja turhautumisesta jaaritteleviin blogeihin viisastuneena laitan tiivistetysti tärkeimmän informaation heti tekstin alkuun)

Sijainti: Helvetinjärven kansallispuisto Ruovedellä (n. 1 h ajomatka Tampereelta)

Reitti: Helvetistä itään -luontopolku

Pituus: 4 km

Kesto: 1,5-2 h

Lähtöpaikka: Kankimäen pysäköintialue (Helvetinkoluntie 770, 34870 Ruovesi)

Vaikeusaste: Keskitaso

Nähtävyydet: Helvetinkolu, näköalatasanne Iso Helvetinjärvelle

Muuta: Iso Helvetinjärven rantaan voi laskeutua portaita pitkin, joita on n. 200. Rannalla on päivätupa ja nuotiopaikka. Kankimäen parkkipaikalla on ravintola, vesipiste sekä vessat.

“Valehtelisin, jos väittäisin, että yksi tekijä halukkuuteeni vierailla kansallispuistossa ei liittynyt sijaintinsa lisäksi siihen, että voisin sanoa painuneeni helvettiin.”

Mystiikkaa ja mykistäviä maisemia Helvetinjärven kansallispuistossa

Miksi Helvetinjärven kansallispuistoon kannattaa suunnata? Lyhyesti: upeat maisemat ja kummitukset. Tutustuin ensimmäisen kerran Helvetinjärven kansallispuistoon tehdessäni kartoitusta Suomen parhaista retkeilykohteista maakunnittain (julkaistaan blogissa lähiaikoina!). Näin erään artikkelin yhteydessä kuvan maisemasta, joka toi mieleen somessa pyörineet kuvat Oulangan kansallispuistosta. Hämmästyin huomatessani, että kyseinen kuva on otettu Pirkanmaalla sijaitsevasta kansallispuistosta. Hyvästi 12-tuntiset automatkat Lappiin, ajattelin. Valehtelisin, jos väittäisin, että yksi tekijä halukkuuteeni vierailla kansallispuistossa ei liittynyt sijaintinsa lisäksi siihen, että voisin sanoa painuneeni helvettiin. Voin sieluni silmin nähdä, kun kokeneet hc-eräjormat pyörittelevät silmiään ruudun takana. Mutta onko niillä luontoon lähtemisen syillä loppujen lopuksi mitään väliä? Mahdollisuus nauttia luonnosta kuuluu kaikille, kunhan luontoa kunnioitetaan ja kansallispuiston sääntöjä noudatetaan.

Huvitusta herättävän nimensä lisäksi paikassa kiinnosti erityisesti sen erikoiset ja hieman mystiset nähtävyydet, kuten Helvetinkolu. Googlailun lomassa törmäsin mielenkiintoiseen taruun, joka liittyi kansallispuistoon. Tarun mukaan järveen on hukkunut nuori ylioppilasnainen, joka täyden kuun aikana nousee valkoisissa vaatteissaan kävelemään järven jäälle. Järven ollessa sula nainen kävelee veden päällä. Koska olen vannoutunut foliohattusalaliittoteoreetikko sekä lempiharrastuksiini kuuluu kavereiden pelottelu kummitustarinoilla, pääsi kansallispuisto samantien listani kärkeen.

“Tarun mukaan järveen on hukkunut nuori ylioppilasnainen, joka täyden kuun aikana nousee valkoisissa vaatteissaan kävelemään järven jäälle. Järven ollessa sula nainen kävelee veden päällä.”

Alunperin olin suunnitellut suuntaavani kansallispuistoon kesällä. Muutama viikko takaperin jouduin kuitenkin lähtemään Tampereelle työasioissa. Säätiedotus oli luvannut upeaa alkukevään säätä, joten tuntui turhalta tuhlata päivä pelkästään autossa ja palavereissa istuen. Siitä sainkin idean lähteä tutustumaan tähän kansallispuistoon suunniteltua aiemmin, sillä se sijaitsi vain tunnin ajomatkan päässä Tampereelta eikä siellä poikeaminen pidentäisi työmatkaani tuhottomasti.

Tietoa kansallispuistosta

Reittejä kansallispuistossa on tarjolla runsaasti eripituisia retkiä varten. Lisäksi reittien lähtöpisteiltä löytyy karttoja, joita voi lainata vaellusta varten. Kansallispuisto on mielestäni erinomainen päiväretkikohde, mutta sopii varmasti myös pidemmille, yön yli kestäville vaelluksille. Helvetinjärven kansallispuiston soveltuvuus ympärivuotiseen retkeilyyn oli plussaa, sillä lunta oli vierailuni aikana maassa vielä runsaasti. Ennen retkeä tutustu kansallispuiston sääntöihin ja vastuulliseen retkeilyyn täällä.

Helvetistä Itään -kierros

Koska oma aikatauluni oli rajoittunut, päädyin kävelemään n. 4 kilometrin mittaisen Helvetistä itään -luontopolun. Helvetistä itään -rengasreitillä on mahdollista ihastella Helvetinjärven kansallispuiston parhaita nähtävyyksiä, kuten juurikin Helvetinkolua sekä näköalatasannetta järvelle. Rengasreitin suositeltu kulkusuunta on vastapäivään.

Reitti alkoi Kankimäen parkkipaikalta (Helvetinkoluntie 770, 34870 Ruovesi), jonne pysäköimme auton. Hämmästykseksemme parkkipaikalla oli lisäksemme muitakin autoja, vaikka oli arkiaamu keskellä työviikkoa ja ravintola oli rajoitusten vuoksi kiinni. Ilmeisesti kaunis päivä oli houkutellut muitakin retkeilijöitä läppärien ääreltä luontoon. Kankimäen parkkipaikan läheisyydessä on vesipiste sekä vessat. Lisäksi reitin lähtöpisteeltä sai ilmaiseksi lainata karttoja. Koska luotin yli-itsevarmana suunnistustaitoihini, ajattelin, että en karttaa tarvitse. Kantapään kautta tuli opittua, että sellainen olisi kuitenkin kannattanut ottaa.

Reitti Helvetinkolulle kulkee pysäköintialueelta hiekkatietä pitkin koivikon ohitse. Koivikon jälkeen kyltit ohjaavat kääntymään oikealle kohti metsäpolkua.

Reitin seuraaminen oli helppoa hyvien kylttien ansiosta. Vaikka lunta oli edellisyönä satanut lisää, erotti edellisten retkeilijöiden jäljet tuoreen lumen alta. Polku ylitti metsäpuron ja lähti hiljalleen kohoamaan korkeammalle.

Päästessämme kallioille päätimme ennen Helvetinkolulle suuntaamista kävellä portaat (n. 200) Iso Helvetinjärven rantaaan. Alhaalla rannassa on päivätupa sekä tulipaikka. Tulipaikka on todennäköisesti viikonloppuisin ruuhkainen pysähdyspaikka.

Ilman portaiden kapuamista sanoisin reitin olevan helpohko, mutta laskeutuminen Iso Helvetinjärven rantaan tekee reitistä keskivaativan. Kannattaa pitää mielessä, että talvella jäisten portaiden laskeutuminen on melkoinen turvallisuusriski. Päädyinkin kiipeämisen sijaan laskemaan suurimman osan matkasta persliukua. Suosittelen portaita noustessa ja laskeutuessa pitämään tukevasti kiinni kaiteista.

Nousimme portaat takaisin ylös ja jatkoimme kierrosta. Kuljimme lyhyen matkan ja pääsimme Helvetinkolulle. Kyseessä on n. 40 metriä pitkä, 38 metriä syvä ja vain pari metriä leveä sola, joka laskee jyrkästi Ison Helvetinjärven rantaan. Sola oli vierailumme aikana lumen peitossa ja järvi jäässä, joten luulen lumien sulettua ja jäiden lähdettyä molempien nähtävyyksien olevan vieläkin vaikuttavampia.

Päädyimme rannan tulipaikan sijaan syömään eväitämme kaatunen puun rungolle lähelle näköalatasannetta, josta avautuu maisema Iso Helvetinjärvelle. Jatkoimme eväät syötyämme matkaa järven suuntaisesti eteenpäin ajatellen, että päädymme näköalatasanteelta takaisin reitille. Tässä kohtaa ne kuuluisat kartat olisivat tulleet tarpeeseen. Päädyimme laskeutumaan alas pitkät portaat. Jatkoimme matkaa jonkin verran eteenpäin, kunnes polku lähti viettämään reilusti oikealle. Sisäänrakennettu suuntavaistomme kertoi siinä kohtaa, että loogisesti ajateltuna rengasreitin tulisi kulkea vasemmalle, mikäli olisimme suuntaamassa takaisin Kankimäen parkkipaikalle. Jouduimme kääntymään takaisin ja kiipeämään portaat ylös. Tässä kohtaa kiitin itseäni siitä, että olin kerrospukeutunut, sillä olisin muuten ollut lämpöhalvauksen partaalla.

Jos jotain positiivista, niin ainakin tämän erehdyksen johdosta näimme upean jäätyneen vesiputouksen, joka kannattaa käydä katsomassa, mikäli aikaa (ja jaksamista portaiden nousemiseen) on riittävästi.

Päästyämme takaisin oikealle reitille, luontopolku kulki kauniin suomiljöön läpi takaisin metsätielle, josta käännyimme vasemmalle. Metsätieltä jatkoimme matkaa, kunnes tulimme takaisin kohtaan, josta lähdimme rengasreitille. Saavuttuamme pysäköintialueelle alkoi muitakin retkiseurueita valua paikalle. Hyppäsimme autoon ja suuntasimme kohti Tamperetta. Pienestä eksymisestä huolimatta retkipäivä oli mitä mainioin startti päivään. Retki kesti kokonaisuudessaan n. 2,5 tuntia, mutta reitin taittaa helposti kahdessa tunnissa.

“Jos haluat välttää ruuhkat, kannattaa Helvetinjärven kansallispuistoon suunnata jo keväällä. Kesä tulee kaikissa kansallispuistoissa olemaan äärimmäisen vilkas, eikä tämä kansallispuisto ole varmastikaan poikkeus.”

Tulen kesällä tai syksyllä kävelemään reitin ehdottomasti uudelleen, sillä haluan nähdä, miltä rengasreitin luonto ja näkymät Iso Helvetinjärvelle näyttävät parhaassa loistossaan. Pettymyksekseni vierailumme ei osunut täydenkuun aikaan (tai yölle), joten kummituksetkin jäivät näkemättä. Ensi kerralla sitten...

Ps. Jos haluat välttää ruuhkat, kannattaa Helvetinjärven kansallispuistoon suunnata jo keväällä. Kesä tulee kaikissa kansallispuistoissa olemaan äärimmäisen vilkas, eikä tämä kansallispuisto ole varmastikaan poikkeus.

Jatka lukemista

Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajan tasalla retkeilytrendeistä

Valmis paketti stressittömään seikkailuun