Reitit
10.11.2020

Ikimuistoinen juhannus Vajosuon vaelluksella

Poikkeuksellinen korona-kevät 2020 jatkui poikkeuksellisena kesänä, joka inspiroi meitä ideoimaan aivan uudenlaisia tapoja viettää juhannusta. Juhannus 2020 vietettiinkin kahden hengen seurueella Kuhankuonon Retkeilyreitistöllä. Valitsimme kahden vuorokauden mittaiselle retkelle reitiksi 30 km pitkän Vajosuon vaelluksen. Reitti on luokiteltu helppokulkuiseksi.

Vaellusta helteessä

Aloitimme vaelluksen juhannusaattona Vajosuon parkkipaikalta helteisissä tunnelmissa.

Juhannusaattona kuljimme Vajosuon parkkipaikalta reittiä Toivolan kievarin vesiposti - Töykkälä - Koivusaari - Kurjenpesä. Osa reitistä oli huoltotöiden keskellä ja sen vuoksi hieman huonokuntoista, mutta pääsimme kuitenkin etenemään ilman suurempia ongelmia. Reitin alkupuolella oli helppokulkuista hiekkatietä ja Töykkälästä eteenpäin kuljettiin metsässä. Seuranamme oli jonkin verran hyttysiä, onneksi oli muistettu pakata hyttyskarkote mukaan. Muutoin reitillä oli hyvin hiljaista, emme törmänneet muihin retkeilijöihin ennen kuin vasta Kurjenpesässä. Kurjenpesän alueelta löytyy muun muassa leirintäalue, puucee, vesipiste, uimapaikka ja grillauspaikkoja. Paikalla oli jonkin verran muitakin telttailijoita, mutta tunnelma leirintäalueella oli juhannuksesta huolimatta hyvin rauhallinen. Saavuimme alkuillasta leirintäalueelle ja pystytimme teltan, söimme juhannusaaton ateriaksi retkikeittimellä valmistettua retkimuonaa ja kävimme Savojärvessä uimassa. Vesi oli hellejakson jäljiltä hyvin lämmintä. Uni maistui jo puoliltaöin ulkona vietetyn päivän jälkeen.

Juhannuspäivänä heräsimme leirintäalueella virkeinä. Yötön yö sujui sikeästi nukkuen omassa teltassa. Heräsimme sen verran aikaisin että teltta ei ollut vielä ehtinyt liiaksi lämmetä aamuauringossa. Aamupalaksi keitimme retkikeittimellä kaurapuuroa ja joimme tietysti aamukahvit. Oli ihana herätä uuteen päivään jo valmiiksi luonnon helmasta ja nauttia rauhassa aamupalaa ja suunnitella päivän reittiä.

Vedentarve yllätti

Olimme tarkoituksella jättäneet pidemmän osuuden juhannuspäivälle. Juhannusaattona kuljimme noin 10 km, joten juhannuspäivälle jäi matkaa sellaiset 20 km. Täytimme vesipullot leirintäalueella ja keräsimme leirimme takaisin rinkkoihin. Säät jälleen hellivät meitä ja juhannuspäivänäkin nautittiin hellelukemista. Me hieman yllätyimme veden tarpeen suuruudesta, vettä olisi voinut olla mukana enemmänkin. Nyt meillä oli juhannuspäivän osuudelle vettä varattuna noin 4 litraa, mistä osa kului ruoanlaitossa.

Rantapihalla suoritetun tankkauksen ja vesipullojen täytön jälkeen suuntasimme takaisin hiljaisemmalle reitistölle. Juhannuspäivän reitti oli siis: Kurjenpesä - Savojärven kierros Rantapiha - Lakjärvi - Pukkipalo - Takaniitunvuori - Rettu - Vajosuo - Vajosuon parkkipaikka.

Viimeisin vesipiste oli jo Rantapihassa, eli siellä kannattaa tankata useampi vesipullo täyteen. Reitti kulki sekä metsässä, suolla, että välillä peltotiellä ja hiekkatielläkin. Reitti oli enimmäkseen hyvin merkitty, mutta muutaman kerran jouduimme hieman etsimään oikeaa suuntaa. Löysimme kuitenkin aina takaisin merkitylle reitille. Hyttyset olivat jälleen seuranamme, mutta helteestä huolimatta oli onneksi suojaavampaakin vaatetusta ja hyttyskarkotetta pakattu mukaan. Helteellä energiaa kului paljon ja pidimmekin useammankin juoma- tai syömätauon. Muutamia muita retkeilijöitä tuli vastaan. He kulkivat samaa reittiä eri suuntaan. Kaiken kaikkiaan saimme kuitenkin nauttia hyvin rauhassa kahdestaan ympäröivästä luonnosta. Suomaisemat olivat kauniita ja ihailimme runsasta tupasvilla-kasvustoa.

Tulimme hieman janoisina lopulta takaisin lähtöpisteelle noin neljän aikoihin. Askeleita oli kertynyt huimat määrät, pää oli tyhjentynyt arjesta ja työasioista ja olimme saaneet yllin kyllin laatuaikaa kahdestaan luonnon ympäröimänä. Palkitsimme itsemme paluumatkalla jäätelöillä ja limsoilla. Ikimuistoinen juhannus!

“Hyvä reitti niin aloitteleville kuin kokeneemmillekin retkeilijöille.”

Mielestäni Vajosuon vaellus sopii reittinä hyvin niin aloitteleville kuin kokeneemmillekin retkeilijöille. Reitti oli helppokulkuista ja maastoltaan tasaista ja enimmäkseen oikein hyvin merkitty. Luultavasti palaamme myös ensi kesänä retkeilemään Kuhankuonon maisemiin.

Jatka lukemista

Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajan tasalla retkeilytrendeistä

Valmis paketti stressittömään seikkailuun