Keisarinkierros -vaellus
Mikä: Keisarinkierros (20 km) Rokuan kansallispuistossa Pohjois-Pohjanmaalla
Miksi: Erikoista hiekkapohjaista metsää ja luontoa, mukava reitti yhden tai kahden yön vaellukselle. Ensimmäinen suomalainen matkakohde UNESCON geologisesti merkittävien kohteiden listalla.
Nähtävyydet reitillä: Syvyydenkaivo, Pookivaaran vanha palovartijan torni ja Rokuan kauniit järvet
Saapuminen: Keisarinkierroksen lähtöpisteitä on kolme, joiden osoitteet ovat Jaakonjärventie 2, Kuntoraitti 2 ja Jaakonjärventie 43
Vaikeusaste: Vaativa reitti, paljon korkeuseroja
Rokuan kansallispuisto, reitit ja yöpyminen
Rokuan kansallispuisto on ainutlaatuinen luontokohde noin tunnin ajomatkan päässä Oulusta. Kansallispuisto on perustettu vuonna 1956 suojelemaan viimeisimmän jääkauden lopulla syntyneitä harju- ja dyynimuodostelmia. Kansallispuistoon pääsee tutustumaan kumpuilevien reittien johdattelemana ja niistä löytyy variaatioita moneen makuun. Kansallispuistossa on myös esteettömiä reittejä.
Keisarinkierros on Rokuan kansallispuiston pisin rengasreitti ja noin 20 kilometrin pituinen. Keisarinkierros on ehdottomasti parhaimpia reittejä kansallispuistossa, sillä sen varrella on kaikki Rokuan hienoimmat nähtävyydet, kuten Rokuan korkein kohta Pookivaara sekä Syvyydenkaivo, joka on Suomen syvin luonnontilainen suppa.
Yöpyminen ja telttailu Rokuan kansallispuistossa on mahdollista useissa paikoissa. Pitkäjärven, Rokuanjärven, Pookivaaran, Kirvesjärven, Lianjärven ja Saarisen taukopaikoilla saa telttailla. Metsähallitus muistuttaa telttailemaan vain jo valmiiksi kuluneilla kohdilla maastossa, jotta Rokuan erittäin herkkä luonto ei kärsisi. Maaston kulumisen vuoksi telttailu ei ole sallittua näiden lisäksi muualla kansallispuiston alueella. Kansallispuiston kodat sijaitsevat Kirvesjärvellä, Saarisella, Rokuanjärvellä ja Pitkäjärvellä.
Alla lyhyt teksti retkestä kohteeseen keväällä 2021.
Viikonloppu Keisarinkierroksella
Viime vuoden toukokuussa lähdimme ystävieni kanssa vaellukselle Rokuaan. Olen melko kokenut vaeltaja, jonka vuoksi Rokuan kansallispuiston pisin vaellusreitti Keisarinkierros tuntui luonnolliselta valinnalta tutustua Rokuan kansallispuistoon. Seurailimme pääosin tätä Keisarinkierroksen reittiä, mutta teimme myös omia reittivalintoja. Rokuan reitistö on siitä kivaa, että reittejä voi varioida oman mielen ja fiiliksen mukaan vapaasti. Rokuan kansallispuiston kattava polkuverkosto takaa sen, että kansallispuistosta löytyy varmasti jokaiselle jotakin.
Kuljimme Keisarinkierroksen viikonlopussa ja yövyimme ensimmäisen yön Loukkojärven laavulla ja toisen Saarisen kodalla. Vaikka oli toukokuu, reitillä oli lunta paikoitellen polveen asti. Siksi kannattaakin selvittää olosuhteet huolellisesti, mikäli haluat välttää ikävät yllätykset. Lumikengät saattavat tulla tarpeeseen jopa myöhään keväällä näillä leveysasteilla. Moottorikelkkareitin tiukaksi tamppaantunut lumi kantoi reitillä, mutta umpimetsässä joutui suorastaan kahlaamaan lumessa. Onneksi tälle reissulle pakkaamisessa ei etelän aurinkokelien annattu hämätä.
Reitillä oli kohtuullisesti korkeuseroja, joka voi tuntua raskaalta jonkun mielestä. Itse tykkään, kun vaelluksella ei tampata pelkästään tasaisella alustalla, vaan saa vähän väliä kiivetä mäkeä ylös ja alas. Pitää mielen ja kehon mukavan virkeänä.
Luonto Keisarinkierroksen varrella on hiekkapohjaista mäntykangasta ja maisemaa koristaa matalat harjut, jotka jääkausi on jättänyt jälkeensä. Kesäisin Rokuassa on todennäköisesti melko kuivaa, mikä on kansallispuistossa telttailevan mieleen. Rokuan kansallispuisto on itseasiassa valittu ensimmäiseksi suomalaiseksi kohteeksi UNESCON geologisten kohteiden verkostossa, joka kattaa mielenkiintoisia kohteita ympäri maailman.
Saimme myös ihailla reitin varrella monenlaisia ja eri kokoisia erämaalampia sekä pieniä järviä. Ne kimaltelivat kauniisti toukokuun kevätauringossa. Suosikkinähtävyyteni reitin varrella oli Pookivaaran vanha palovartijan torni, josta pääsee ihailemaan kansallispuiston maisemia. Torni on vuonna 1936 rakennettu palovartijan maja sekä vanha jo käytöstä poistettu palotorni. Nykyään se on kunnostettu ja toimii yhtenä kansallispuiston vetonaulana. Reitillä on myös mahdollista nähdä Suomen syvin luonnontilainen suppa Syvyydenkaivo. Jos et tiennyt, supaksi kutsutaan pyöreähköjä, jääkauden sulamisvaiheessa syntyneille harjualueille muodostuneita harjukuoppia.
